Pitkästä aikaa...

Moi! :)
Anteeksi taas tämä PITKÄ tauko, mutta jos nyt saisi panostettua. Kerron nyt sunnuntain ratsastelusta, kun siitä on ihan kunnon kuvamateriaalia, kun Tia (klik) pääsi kuvailemaan.
 Menin tallille 13 aikaan. Aluksi suunnittelin meneväni puomeja, mutta päätinkin mennä koulua. Hain Aramiksen tarhasta. Kun olimme menossa talliin, niin Ara päätti lähteä karkuun. Ei siinä onneksi käynyt mitään. Aramis jäi vain pihalle syömään. :D


Hoitelin Aran käytävällä ja laitoin kamat päälle. Aramis oli jotenki sellasella, jos voi sanoa, niin ADHD päällä :D Se vain pyöri ja kuopi ja pärisi.

huomatkaa Aran kieli :D

Sitten menin kentälle. Aloitin käynti työskentelyllä. Aramis tuntui tosi vetreältä ja mukavalta. Tein voltteja sekä ympyröitä ja väistöjä. Ara väisti hyvin pohkeesta ja taipui kivasti. MUTTA sitten otin ravia ja Aramis oli oikeasti ihan hirveä! Se puskin ja painoi ja roikkui kaikkea saman aikaisesti. Välillä tuntui, että kädet oikeasti irtoaa.. Yritin vain sitkeästi jatkaa ja jatkaa, mutta välillä tuntui, ettei hermot enää kestä joten piti päästää ohjat ja itse kerätä taas hermot kasaan. Kyllä se siitä sitten vähän onneksi pehmeni.

Tää kuva on nii edustava, että oksat pois! :D

Sitten sain tallinomistajalta ehdotuksen, että saisin mennä hänen ISOLLA kouluhevosella ja kangilla, joilla en ikinä ennen ollu mennyt. Sillä aikaa tallin omistaja, Marit talutteli Araa. 

                     

Kapusin jättiläishevosen selkään ja aloitin käynnissä. Menin ympyrällä ja totuttelin isoon kaveriin, Clarettiin. Claret oli ihan älyttömän mukava ratsastaa. Se oli ihanan pehmeä ja taipuisa. Jos olisin kouluratsastaja, niin haluaisin sellaisen ihan ehdottomasti. 

tää on jotenki tosi ihana kuva<3!

Sitten otin ravia, ja taas samaisella ympyrällä työskentelyä. Vaihtelin suuntaa ja tein taivutteluita. C oli vain niin älyttömän ihana. Sen ravi oli ihanan pehmeä ja liidokas, kun taas Aralla on hieno ja tahdikas, mutta tosi pomputtava. Olin kun taivaassa!

   

      

Sitten nostin laukan, ja sekin oli tosi ihana. Se oli pehmeä ja kokoajan säilyi sama rytmi. Aralla kun on tosi reipas laukka ja laukan tahti vaihtelee ihan ääripäästä toiseen. :D Toki vika on myös minussa, mutta näin se vain on. Laukassa pysyin vain ympyrällä, enkä mennyt muualle laukkailemaan.

   

   

   

Sitten vielä kapusin Aran selkään ja tein laukkatyöt ja loppuravit ja käynnit. :)

Kiitos hevoslainasta Marit ja kuvista Tia! :)

<3: Sara